Takaisin blogiin

Hirvensalo: Saaristoelämää lähellä keskustaa

Hirvensalo on Turun edustalla sijaitseva vehreä asuttu saari. Saarella asuu nykyään noin 11 000 asukasta 14 kaupunginosassa. Noin 13 neliökilometrin laajuisen saaren erottaa mantereesta Pitkäsalmi. Saareen vie mantereelta Hirvensalon silta.

Hirvensalo on pääasiassa omakotitalo- ja rivitalovaltaista, kohtuullisen vaurasta asuinaluetta. Alueen suurimmat asukaskeskittymät ovat Moikoinen, Kukola ja Haarla. Saaren väkiluku on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta lähtien ja alueelle rakennetaan uusia taloja jatkuvasti. Erityisesti rivitalorakentaminen on aktiivista.

Asuntojen hinnat vaihtelevat suuresti sijainnin ja asunnon tyypin mukaan. Kohtuullisen uusissa rivitaloasunnoissa neliöhinnat ovat 2 600 – 2 900 euroa. Omakotitaloja myydään 200 000 eurosta aina miljoonaan euroon asti. Alue kiinnostaa erityisesti lapsiperheitä.

Suunnitelmissa on kaavoittaa saaren itä- ja pohjoisosat pientaloalueiksi. Hirvensalossa on hyvät palvelut ja joukkoliikenneyhteydet. Uuden rakennettavan koulun myötä Hirvensalossa voi käydä myös yläkoulua.

Hirvensalon kaakkoisosassa on laaja Friskalanlahti, joka on yksi lounaisen Suomen parhaimmista lintuvesistöistä. Muutenkin alue tunnetaan hyvistä ulkoilumahdollisuuksista. Hirvensalo on tunnettu myös laskettelukeskuksestaan, joka on perustettu jo vuonna 1964. Keskusta ylläpitää Turun Slalomseura. Mäen korkein kohta on 51 metriä merenpinnan yläpuolella.

Tukholman reitin varrella

Ensimmäisen kerran Hirvensalon nimi mainitaan asiakirjoissa vuonna 1336. Vanhimpia kohteita Hirvensalossa on Friskalan kartano, joka on vanha 1500-luvun rälssitila sekä Pikisaaren alue, joka tunnetaan jo 1600-luvulla Tukholmaan menevien laivojen lastauspaikkana. Isommat alukset eivät päässeet Aurajokea ylös, vaan jäivät Pikisaaren satamaan. Sataman myötä Pikisaaressa on ollut asutusta varsin pitkään, mutta erityisesti 1700-luvulla sen elämä vilkastui.

Muita vanhoja alueita ovat muun muassa Arola, jonka torppareita merimiehet ja satamatyöntekijät usein olivat. Lauttarannassa taas ovat asuneet pääasiassa suomenkieliset satamatyömiehet ja erilaiset käsityöammattilaiset.

Hirvensalon Omakotiyhdistys aloitti toimintansa jo vuonna 1939. Saarella ei ollut vesi-, sähkö- tai puhelinjohtoja eikä edes mantereelle johtavaa siltaa. Omakotiyhdistyksellä oli tärkeä osa infrastruktuurin rakentamisessa . Hirvensalosta tuli vuonna 1944 osa Turkua, johon se liitettiin Maarian kunnasta.

Silta yhdistää

Ennen sillan rakentamista Hirvensaloon vuonna 1949, kulki saaren ja mantereen välissä erilaisia losseja. Ensimmäinen valmistunut silta oli avattava silta, joka vuonna 1968 korvattiin pukkisillalla. Pukkisilta oli puurakenteinen, mutta se oli päällystetty teräksisillä kansilevyillä. Silta meni huonoon kuntoon 1980-luvulle tultaessa ja sen kapasiteetti oli riittämätön kasvavalle asukasmäärälle. Nykyinen silta avattiin liikenteelle 1993.

Toista siltaa tai merenalaista tunnelia on suunniteltu Hirvensaloon jo pitkään. Hirvensalon osayleiskaavassa vaihtoehdoksi otettiin Hirvensalon uuden sillan rakentaminen, joka rakennettaisiin Pitkäsalmen yli Uittamolle.

Viisi parasta

Kuusi vuotta Hirvensalossa asunut Sanni Rosted listasi viisi suosikkiasiaansa Hirvensalosta.

  1. Luonnon ja meren läheisyys
  2. Rauhallinen asumisympäristö ja mukavat naapurit
  3. Lapsiystävällinen alue
  4. Hyvä sijainti lähellä keskustaa
  5. Kaikki tarvittavat palvelut lähellä: kaupat, päiväkodit ja koulut

Lähteet:
Wikipedia, Hirvensalo
Saaret verkossa
Hirvensalon Omakotiyhdistys ry.