Takaisin blogiin

Kallio – nuorten elävä kaupunginosa

Kallion kaupunginosa sijaitsee itäisessä kantakaupungissa Helsingissä. Kaupunginosa on nykyään lähinnä nuorten aikuisten ja opiskelijoiden asuinpaikka. Alueella on paljon pieniä asuntoja, hyvä kulttuuritarjonta, keskeinen sijainti ja erittäin hyvät julkiset liikenneyhteydet. Pyörällä ja kävellen pääsee keskustaan hetkessä. Kauppoja ja muita palveluja on lähes jokaisen kivitalotalon alakerrassa.

Kaupunginosassa asuntojen hinnat ovat nousseet muita Helsingin kaupunginosia voimakkaammin viime vuosina. Hintataso on samalla tasolla nykyään esimerkiksi Taka-Töölön kanssa. Kalliossa asukkaiden vaihtuvuus on suurinta kaupungissa, keskimäärin alueella asutaan noin neljä vuotta. Jopa kolme neljäsosaa asukkaista on syntynyt Helsingin ulkopuolella.

Viljelyalueesta kantakaupungiksi

Kallion rakennuskanta on valtaosin viime vuosisadan alusta, mutta alueella on myös rakennuskantaa kaikilta sen jälkeisiltä vuosikymmeniltä. Alun perin alueella oli pientaloja, mutta tiivistyneen kaupunkirakenteen myötä ne purettiin pois kerrostalojen tieltä.

1850-luvulle asti alue oli lähinnä viljely- ja laidunaluetta. Sen jälkeen alue palstoitettiin ja syntyi teollisuutta. Väestö monipuolistui, kun 1900-luvun alussa Helsingistä tuli talouselämän keskus ja väkeä alkoi muuttaa maalta kaupunkiin. Muuttoliitteen myötä Kalliosta tuli työväen asuinalue. Asuntojen tarve oli suurta, sillä asukkaita muutti alueelle noin 18 000, lähes saman verran kuin asukkaita on nykyään.

Maailmansotien välisenä aikana rakennettiin Kallioon kiviset umpikorttelit. Asukasluku oli alueella korkeimmillaan vuosina 1939 ja 1965, jolloin alueella asui yli 35 000 asukasta. 1960-luvulle asti kaupunginosan pienissä yksiöissä ja kaksioissa asui lähinnä lapsiperheitä, jotka muuttivat varallisuuden salliessa muihin kaupunginosiin.

1950-luvun jälkeen purettiin suuri osa ns. Kallion linjoille rakennetuista puutaloista ja tilalle tuli monikerroksisia kivitaloja. Viimeinen puutalokortteli purettiin 1970-luvulla Kuntatalon tieltä. Lähes täyteen kaupunginosa rakentui 1990-luvulla. Nykyään maisemaa hallitsevat mm. Kallion kirkko, virastotalo ja Ympyrätalo.

Vaikka alue on kivitalovaltaista, on Kalliossa viehättäviä puistoja sekä tunnelmallisia sisäpihoja. Kalliossa on edelleen yhteishenkeä, joka rakentui jo viime vuosisadan alkupuolella. Kesällä lukuisat katutapahtumat korostavat alueen yhteisöllisyyttä.

Hyvien yhteyksien kaupunginosa

Liikenneyhteydet alueella ovat erittäin hyvät. Kalliota palvelee kaksi metroasemaa, kuusi raitiovaunulinjaa ja noin 60 Helsingin sisäistä ja seudullista bussilinjaa. Julkisia palveluja Kalliossa ovat terveysasema, kirjasto ja alakoulu sekä Helsingin Diakonissalaitoksen sairaala. Lisäksi alueella sijaitsee useita oppilaitoksia, kuten Kallion ilmaisutaidon lukio. Kalliossa on lukuisia puistoja, kuten Tokoinrannan puistoalue, Karhupuisto, Torkkelinpuistikko, Diakoniapuisto ja Tauno Palon puisto.

Kallio on tapahtumapaikkana monessa kirjassa, elokuvassa ja tv-sarjassa. Muun muassa erittäin suositun Kotikatu-sarjan päähenkilöt muuttivat erään tuotantokauden aikana Kallioon lähelle Karhupuistoa. Tiesitkö, että Kallio on Pekka ja Pätkä -elokuvien taustamiljöö?

Parasta Kalliossa

Kalliossa noin viisi vuotta asunut Nelli Korpi listasi viisi suosikkiaan:

  1. Kallio on lähellä kaikkea. Joka paikkaan pääsee hetkessä kävellen, pyörällä, julkisilla.
  2. Rauhallinen seutu. Alueella ei ole läpiajoliikennettä, ainakin jos ei asu isojen teiden varrella.
  3. Iltaelämä on aina lähellä ja joka ilta tapahtuu jossain jotain. Kivoja kuppiloita ja hyviä ravintoloita on myös rauhallisempaan oleskeluun.
  4. Monenlaisia asukkaita lapsiperheistä Kallion mummoihin ja trendikkäisiin nuoriin.
  5. Lähes kaikki mitä asumiseen ja elämiseen tarvitaan, löytyy Kalliosta. Tai ainakaan Hakaniemeä kauemmas ei tarvitse lähteä.

Lähteet:
Wikipedia, Kallio
Kaupunginosat: Kallio