Takaisin blogiin

Lauttasaari – asumista avomeren syleilyssä

Lauttasaaren kaupunginosa sijaitsee Länsi-Helsingissä noin viiden kilometrin etäisyydellä kaupungin ydinkeskustasta. Sen eri alueita ovat Kotkavuori, Vattuniemi, Myllykallio sekä kapean salmen pääsaaresta erottama Koivusaari. Alueella asuu vajaa 22 000 asukasta. Väestöstä lähes 15 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia, joten ruotsinkielisten osuus on reilusti suurempi kuin Helsingissä keskimäärin.

Lauttasaarella asuu monia uskollisia asukkaita, jotkut perheet asuvat saarella sukupolvesta toiseen. Alueen rakennuskantaa hoidetaan huolella, joten saari tulee olemaan suosittu asuinpaikka myös tulevaisuudessa.

Lapsiperheiden suosikki

Lauttasaari on erityisesti lapsiperheiden suosimaa asuinaluetta, vaikka valtaosa asunnoista on kerrostaloasuntoja. Isompia asuntoja on saaren pohjoispuolella vähän, ja niiden neliöhinta ylittää aika-ajoin jopa kaksioiden tason.

Lauttasaaren pohjoisessa osassa on pääosin 1930–1960 -luvuilla rakennettuja kerrostaloja, kun eteläiselle Vattuniemen alueelle asutusta on rakennettu 1970-luvulta lähtien. Saaren eteläosaan on rakennettu runsaasti asuntoja 2000-luvulla. Uudemmasta asutuksesta valtaosa on rakennettu vuosituhannen taitteen jälkeen.

Hinnat ovat nousseet tasaisesti asuntojen peruskorjausten myötä. Rakenteilla oleva metro on myös omalta osaltaan siivittänyt hintojen nousua. Metron rakentaminen edellyttää asumistiheyden kasvattamista, joten myös saaren pohjoisosaan tulee lisäasutusta.

Tarina nimen takana

Kaupunginosan nimi lausuttiin 1540-luvulla muodossa Drommensöö, josta se kehittyi seuraavien vuosikymmenten aikana muotoon Drumsö. Todennäköisin lähtökohta nimitykselle on vanha saksankielinen sana drum, joka tarkoittaa moreeniharjua. Jotkut uskovat nimen taustalla olevan ruotsinkielisen sanan drumber, joka tarkoittaa paksua ja kömpelöä ihmistä. Osa puolestaan uskoo nimen juontuvan suurta alusta merkitsevästä sanasta dromundr.

Lauttasaaren suomenkielinen nimi otettiin käyttöön vuonna 1919. Nimitys tuli vuosina 1914–1936 liikennöineeltä Drumsö-höyrylautalta. Lautta luovutettiin myöhemmin vuonna 1945 Neuvostoliitolle osana sotakorvauksia.

Maatiloista teollisuusalueeksi, teollisuusalueesta asutukseksi

Ruotsin kuningatar Kristiina lahjoitti saaren Helsingin kaupungille vuonna 1650, mutta vuosisadan lopulla tilat päätyivät yksityiseen omistukseen.
1700-luvulle tultaessa saaressa oli kaksi maatilaa, Heikas ja Bertas. Tilat yhdistyivät myöhemmin Lauttasaaren kartanoksi, jonka päärakennuksen rakennutti Claes Wilhelm Gyldén vuonna 1837. Pisimpään Lauttasaaren kartanon omisti Weurlander-suku, joka hallitsi tiluksia yli sadan vuoden ajan.

1900-luvun puolivälissä Lauttasaareen rakennettiin runsaasti teollisuutta, ja siellä on toiminut muun muassa Suomen Tupakkatehdas. Vattuniemen teollisuusalueella toimivat nykypäivänä muun muassa Warner Music, Solar Films ja NRJ.

Ensimmäinen siltayhteys saarelle valmistui vuonna 1935. Silta osoittautui 1960-luvulla liian kapeaksi, joten sen tilalle rakennettiin uusi nelikaistainen silta. Saaren läpi kulkee myös vilkas Lapinlahden silta, joka valmistuessaan vuonna 1965 oli Suomen pisin silta. Lauttasaaresta liikennöi runsaasti bussiliikennettä, ja rakenteilla on vuonna 2016 valmistuva Länsimetro. Se tulee liittämään saaren aiempaa vahvemmin osaksi kantakaupunkia.

Avomeren äärellä

Lauttasaari rajautuu pohjoispuolelta Seurasaarenselän ja Laajalahden vesialueisiin, ja saaren eteläisellä puolella aukeaa Suomenlahti. Saaren sisäosissa on rakentamattomina säilyneitä luonnonmukaisia alueita sekä rantoja, jotka ovat linnustoltaan ja eläimistöltään varsin rikkaita. Avomeren läheisyydestä voi nauttia saaren kahdella yleisellä uimarannalla, Kasinonrannalla ja Veijarivuoren rannalla.

Lauttasaaressa on oma terveyskeskus, uimahalli, urheilukenttä, kirjasto sekä postin toimipiste. Lauttasaari on varsin aktiivinen kaupunginosa, ja siellä toimii muun muassa poliittisesti sitoutumaton Lauttasaari-seura.

Lähteet:
Wikipedia, Lauttasaari
Lauttasaari-seura