Takaisin blogiin

Martti: Aurajoen rannan suosittu asuinalue

Martin kaupunginosa sijaitsee parin kilometrin päässä Turun ydinkeskustasta, Aurajoen itärannalla. Alue tunnetaan myös nimellä Martinmäki. Naapureina ovat Vähä-Heikkilä ja Mäntymäki etelässä ja Urheilupuisto lännessä. Pohjoisessa Martti rajautuu Aurajokeen. Kaupunginosa on nykyään yksi Turun halutuimmista asuinalueista. Alue tunnetaan erityisesti 1920-luvun puutalokortteleistaan sekä viihtyisistä 1940- ja 1950-luvun kerrostaloista.

Martissa asuntojen hinnat ovat nousseet viime vuosina lähinnä toteutuneiden remonttien takia. Neliöhinta vaihtelee 2 200 eurosta aina 3 400 euroon. Aurajoen läheisyys ja jokinäkymät nostavat huomattavasti hintoja. Alue kiinnostaa nuoria ja vanhempaa väestöä. Sijoittajat ostavat mielellään yksiöitä ja pieniä kaksioita, koska niihin on helppo saada vuokralaisia.

Martin kaupunginosa on pinta-alaltaan yksi Turun pienimmistä ja rakentuu alueen maamerkkinä toimivan Martin kirkon ympärille. Asukkaita Martissa on lähemmäs 5 000. Muiden Turun keskustaa ympäröivien puutaloalueiden tapaan myös Martti on rakentunut työläiskaupunginosaksi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.

Sota vei osan puutaloista

Martin alue säilyi lähes rakentamattomana 1920-luvulle asti. Turussa asemakaava-arkkitehtina aloittanut Bertel Jung teki Marttiin kaavasuunnitelman, jota alettiin toteuttaa heti 1920-luvun alussa. Mäkiä louhittiin tasaisemmiksi ja maata kuljetettiin isoja määriä paikasta toiseen.

Rakentaminen eteni nopealla tahdilla. Kun Martin kansakoulu avattiin vuonna 1927, ilmoittautui kouluun lähes 800 oppilasta. Puutalovaltaisesta Martista tulikin vuosikymmenessä yksi Turun tiheimmin asutuista asuinalueista. Väestö oli alun vuosikymmeninä työläisvaltaista ja kohtuullisen vähävaraista.

Ikävä kyllä huomattava osa Martin puutaloista tuhoutui toisessa maailmansodassa. Neuvostojoukot pommittivat Turkua kesäkuussa 1941, jolloin Martin kirkon ja Aurajoen välinen osa Martista tuhoutui lähes kokonaan.

Tuhoutuneiden puutalojen tilalle rakennettiin kerrostaloja 1940- ja 1950-luvuilla. Kerrostalojen lomassa on muutamia teollisuusrakennuksia, kuten Tiilentekijänkadulla nykyisin asuintaloksi muutettu entinen kotelotehdas. Uutta asuintalorakentamista alueelle on tehty myös 2000-luvun vaihteessa.

Hyvien palveluiden Martti

Martista on lyhyt matka Turun ydinkeskustaan. Linja-autoja kulkee tiuhaan tahtiin Stålarminkatua sekä Itäistä Rantakatua pitkin. Alueella on päiväkoti, alakoulu, useita ruokakauppoja, muutama ravintola, lukuisia kivijalkakauppoja sekä jokirannassa ravintolalaivoja. Föri-kaupunkilautta vie hetkessä toiselle puolelle jokea.

Martissa on myös pari isoa puistoaluetta ja alue tunnetaan muutenkin vihreänä, viihtyisänä kaupunkialueena. Martista on myös lyhyt matka Turun urheilun kehtoon eli Urheilupuistoon, jossa on mm. hyvät lenkkeilymaastot, erilaisia urheilukenttiä sekä frisbeegolfrata.

Martin kaupunginosan maamerkkinä toimii mäellä seisova valkoinen Martin kirkko, joka edustaa tyyliltään funktionalismia. Kirkko vihittiin käyttöön Martti Lutherin syntymän 450-vuotisjuhlana vuonna 1933. Kirkon suunnittelijoita ovat arkkitehdit Totti Sora ja Gunnar Wahlroos.

Viisi parasta asiaa Martissa

Noin kymmenen vuotta Martissa asunut Tytti Sokura listasi viisi suosikkiaan Martin asuinalueella.

  1. Joki ja Föri tältpuolt jokke toispuol eli Turust Åboon.
  2. Melkein keskustassa, mutta kuitenkin vähän keskustan ulkopuolella.
  3. Hyvät yhteydet keskustaan kävellen, pyörällä ja bussilla, ei tarvitse mennä omalla autolla.
  4. Rauhallinen alue, mutta esim. ravintolapalveluja löytyy lähistöltä.
  5. Monipuolinen rakennuskanta. Löytyy uusia hienoja kerrostaloja, vanhempia kerrostaloja sekä vanhoja puutaloja.

Lähteet
Visit Turku
Wikipedia, Martti
Kävely puutarhojen Turussa, Lahtinen R. ja Otronen M.
Martin kirkko, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Näkymä Martista keskustan suuntaan:

Upeat 1950-luvun talot Tiilentekijänkadulla:

Föri vie toispuolt jokke täl puol jokke:

Martin kirkko edustaa funktionaalista tyylisuuntaa:

Näkymää Martinmäelle:

Vanha kotelotehdas on muutettu asuintaloksi:

Kevätkuvat: Pirita Aho
Kesäkuvat: Telegraafi / Anna Koivisto