Takaisin blogiin

Pispala: upea puutaloalue järvien keskellä

Pispala on Tampereen kuuluisa kaupunginosa, joka sijaitsee Suomen korkeimman soraharjun, Pispalanharjun, rinteellä. Alueen talot sijoittuvat jyrkille rinteille, joista on näkymät Pyhäjärvelle ja Näsijärvelle. Alue on puistomaista, vanhaa puutaloaluetta.

Pispala sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Kaupunginosasta on hyvät joukkoliikenne- sekä pyörätieyhteydet keskustaan. Alue on erittäin suosittu, ja vanhojen puutalojen hinnat ovat nousseet viime vuosikymmeninä.

Vanha työläiskaupunginosa

Pispala on saanut nimensä Pispan talosta, jolla oli aikanaan velvollisuus majoittaa Suomen piispa tämän matkoilla. Vielä vuonna 1800-luvun loppupuolella Pispalassa sijaitsi vain kaksi maatilaa.

Kun alue alkoi kasvaa 1900-luvun alussa, ei Pispalassa ollut asemakaavaa, joten talojen sijainnit valittiin parhaaksi katsotulla tavalla. Rakennuspiirustuksia ei ollut, vaan jokainen rakensi talonsa oman suunnitelmansa mukaisesti saatavissa olleista rakennusaineista. Pispalassa oli saatavana halpaa tonttimaata, eivätkä rakennussäädökset olleet niin tiukkoja kuin kaupungissa, joten alueesta tuli ennen kaikkea työläiskaupunginosa, jonne muutti perheitä Tampereen lähiseuduilta. Alueelle muutti väkeä myös Hämeestä, Satakunnasta ja Pohjanmaalta.

Pispala liitettiin Tampereen kaupunkiin vuonna 1937 ja sen asemakaava vahvistettiin 1945. Kuntaliitoksen yhteydessä laitettiin kuntoon myös alueen pääväylä, Pispalan valtatie.

Alueen rakennuskanta on puutalovaltaista, mutta 1970-luvun jälkeen alueella on ollut myös jonkin verran uudisrakentamista. Suuri osa vanhoista rakennuksista on kunnostettu vanhaa vaalien. Kaupunginosa on hiljalleen muuttunut työläiskaupunginosasta arvoalueeksi, joka on suosittu perheiden keskuudessa. Alue on tunnettu myös taiteilijoiden ja urheilijoiden asuinalueena. Pispalassa on säilynyt oma, kylämäinen tunnelmansa.

Pispalan asukasyhdistys perustettiin 1975, kun Pispalan puutalojen tilalle suunniteltiin arvoaluetta tasakattoineen. Yhdistys halusi turvata tuleville sukupolville mahdollisuuden kokea ja elää kylän historiaa. Lisäksi alueella toimii vuonna 1969 perustettu kotiseutuyhdistys Pispalan Moreeni ry. Alueen ainutlaatuisen rakennuskannan suojelua on suunniteltu vuodesta 2007 lähtien.

Ala-Pispalaan rakennettiin 1968 Pispalan uittotunneli, joka ei koskaan päässyt käyttöön, sillä tukinuitto lopetettiin sen valmistumisvuonna. Tunneli avattiin uudelleen vasta kesällä 2013 kevyen liikenteen käyttöön, sekä veneiden siirtämiseen trailerilla Näsijärven ja Pyhäjärven välillä.

Monien palveluiden alue

Pispalassa sijaitsee kaksi koulua, joista Pispalan koulu sijaitsee harjun korkeimmalla kohdalla. Alueella on myös päiväkoti, kirjastotalo, terveysasema, kauppa ja monitoimitalo. Alueen palstaviljelijöitä palvelee Kurpitsatalo. Lisäksi kaupunginosassa on Lauri Viidan museo, Mukamas-nukketeatteri ja kulttuurikeskus Hirvitalo. Alueen maamerkkinä toimii vanha haulitorni. Pispalan pohjoisrinteellä sijaitsee vanhoja tehdasrakennuksia, jotka toimivat nykyään graffitiseininä. Pispalassa toimii myös Suomen vanhin yleinen sauna, Rajaportin sauna. Upeat maisemat avautuvat Pyynikin näkötornilta.

Alueella on paljon tapahtumia, kuten Pispala Folk ja Pispalan Karnevaalit. Pub Kujakolli ja Ravintola Pulteri ovat suosittuja kohtaamispaikkoja alueen asukkaiden keskuudessa.

Lähteet
Wikipedia, Pispala
www.pispala.fi
www.pispala.fi/asy
Virtual Tampere